Pelkoa ja kauhua rataantutustumisessa -> FLOW fiilis radalla

Eilen oli Esa Muotkan vetämä koulutus HAU:lla. Koska Milou’n tassut on edelleen epäkunnossa tai siis ei kestä rajua menoa hiekalla, niin parikseni koulutukseen pääsi Nemo. Ja voi pojat, mutta tällä kertaa Nemo todella yllätti. Se tosiaan näytti mulle, että älä yhtään mua vähättele, mä osaan!

Radalla oli 36 estettä ja rataantutustumisen aikana mietin mielessäni, että mihin helkkariin mä olen itseni taas lykännyt. Vähän liian kovaan porukkaan on tunkenu itteni treenaamaan (mä en siis tuntenut näitä muita koulutuksessa olijoita, mutta pällepäin niillä ei ollut samanlaista paniikkia silmissä kuin mulla, joten oletin niiden olevan ihan pro :P ). Mutta olin väärässä. Me oltiin ihan pro J

Alkuun käytiin rataa kohta-kohdalta läpi Esan kanssa ja muutamaan kohtaan tuli ohjaukseen muutosta.  Radalta löytyi myös Esan special, jota kuulemma viljelee kisoissa, missä puomilta mennään vinohypylle ja hypyltä puomin alla olevaan putkeen (19-21). Selvasti pidempi reitti on kuljettaa ulkokautta, mutta sisäkautta viedessä riskinä on, että koira menee puomille. Oikein ajoitetulla flipillä koira kuitenkin tulee nuollen puomin ohi putkeen sisäkautta tuodessakin (en olis uskonut, että Nemo, joka erottelutilanteissa helpommin valitsee puomin, saadaan tällä ohjauksella puomin ohi, mutta se toimi). Oikeaa ajoitusta tässä pitää mennä vielä treenaamaan lisää.

Tällä hetkellä Nemon kanssa ohjaus kulkee hyvin, ehkä jopa paremmin osaan sen kanssa rytmittää kuin Miloun.  Nemon heikkous on sen kaarrattelu, mutta toisaalta se lukitsee esteet niin hyvin jo kaukaa, että mä pystyn lähtemään nopeammin tilanteista pois ja sillä tapaa hillittyä kaarteita. Vauhtikin Nemolla on mielestäni koventunut (nykyään se myös kuumuu kentän laidalla aika kivasti). Olisi kiva saada ihan sekkarilla vertailtua joskus eroa Nemon ja Milou’n välillä. Tällä hetkellä Nemon kompastuskivi on puomin alastulokontakti (jonka projekti on jo aloitettu. Nemo siis himmailee). Myös keppien sisäänmeno vaikeammista kulmista täytyy ottaa treenilistalle.

Voi että mulla oli hyvä mieli näiden treenien jälkeen. En muista koska ois ollut tollanen fiilis Nemon kanssa treenatessa. Esaltakin saatiin tosi positiivista palautetta, että eihän näiden treenien jälkeen voinut kuin hymyillä J Vielä kun ois saanut ton fiiliksen purkitettua, niin voisin seuraaviin kisoihin vähän annostella samanlaista mielentilaa.  Koska pakko sanoa, että olihan Nemo ihan tosi pro, mutta kyllä mäkin aika hyvin eilen ohjasin (pieni omakehu ei kai haittaa, kun sitä ei kuitenkaan tapahdu kovin usein).

Tänään treenataankin sitten Akatemialla valmennuksessa Milou’n kanssa…nähtäväksi jää mikä fiilis on niiden treenien jälkeen.

 

Maanantaina saatiin muuten myös hyviä uutisia ensi vuoden treenien suhteen. Me päästiin mukaan HAU:n Huippuvalmennukseen.  Hakemuksia oli kuulemma ollut kolminkertainen määrä ja 12 valittiin (2*6 koirakon ryhmät). Joten kyllä tätäkin voi hurrata :)