Helppoa loppusuoraa ei olekaan !

Eilen startattiin Nemon kanssa HAU:n kisoissa (pitkästä aikaa Nemon kanssa, viimeksi  23.11.2013) Purinalla kaksi hyppyrataa. Tuomarina uusi tuttavuus Arto Laitinen. Tykkäsin todella radoista. Molemmissa oli sopivasti haastetta, mutta moelmmat oli myös koiran kannalta loogisia. Usein näillä uusilla tuomareilla kun tuntuu olevan sellaisia liian erikoisia ja älyttömiä ratoja. Nämä ei onneksi olleet sellaisia. Tuloksilla ei nyt hurrata ja pakko myöntää että siihen olen aika pettynyt, mutta paljon löytyi myös hyvää meidän radoista....tai siitä ensimmäisestä.

A-rata oli nolla aina loppusuoraan asti. Kaikki meni täydellisesti, mutta loppusuoraa edeltävällä kurvilla linjasin oman kulkemiseni väärin ja Nemon hyppy venyä, joilloin linja loppusuoralle ei ollut se mitä piti. Ennen kahta viimeistä hyppyä, Nemo näki putken suun ja irtosi sinne. Se oli siinä. Tässä radassa oli kuitenkin tosi paljon mihin voin olla tyytyväinen, mutta  kyllä silti v*tutti..ja paljon.

A-rata virheet

• En rataantutustumisessa paneutunut loppusuoraan. Oletin, että se on radan helppo osuus -> En tajunnut ottaa Nemoa paremmin hanskaan ennen loppusuoraa 
• Ennen loppusuoraa oleva hyppy pääsi venymään, koska oma  linja ei ollut oikea

A-rata onnistumiset

• Uskalsin tehdä rohkeita ohjauksia ja omia valintoja
• Hypyltä käännyttiin 360 astetta takaisin tulosuuntaan kepeille. Kaikki näytti rataantustustumisessa tekevän tämän vedättämällä. Hyyn takana oli putkiansa. Nemo hakee todella herkästi putket, joten päätin jaakottaa hypylle ja tällä tavalla sain Nemon, joka tekee herkästi laajoja kaaria, tulemaan kurvin tiukasti
• Keppien jälkeisellä hypyllä tein Maijun treeneissä opitun valssi-sokkarin. Ja se toimi täydellisesti. Pitkään tutustumisessa mietin, että uskallanko, mutta otin riskin ja se kannatti. Nemo tuli hypyt todella nuollen. Tähän kaikki muut teki niin että meni keppien jäleisen hypyn toiselle puolelle, törkkäsi takaakiertoon ja meni valssaamaan koiran eteen hypyn ja putken väliin....ja siis nillä radoilla mitä ehdin itse katsella oli jokainen ohjaaja tässä koiransa tiellä. 
• Nemo haki hyvin pimeän putkikulman
• Nemo haki hyvin kepit
• Vauhti oli hyvä
• Maltoin ohjauksissa ja osasin rytmittää liikkumistani

C-rata olikin sitten ihan toista maata. Alussa oli heti ensimmäisen hypyn jälkeen okseri ja sen jälkeen seuraava hyppy suorassa linjassa takaakiertona, josta 90 astetta putkeen. Okserilla arvatenkin tippui rimoja. Myös meillä. Mietin kauan, että menenkö kolmannen taa ottamaan vastaan vai teenkä takaakierto-niistona. Valitsin ensimmäisen vaikka tiesin siinä olevat riskinsä, mutta kun se toinenkin vaihtoehto oli huono kun todennäisesti olisin siinäkin rynninyt liikaa takaakierrolle. No meillä siis tuli okserin rima alas. Ja koska näin tämän, meni pakka vähän sekaisin kun tiesin, että nollaa ei enää voi tulla. Seuraavaksi möhlin takakulman putkella,en ollutkaan asemissa siellä missä piti, hetkelinen black out ja törkkäisy hypylle epäonnistui -> Nemo irtosi loppusuoralle, joten lopetettiin sitten siihen. Tälle radalle ei oikein voinut kuin nauraa. No joskus näin.

Lopputulemaksi näistä kisoista voi todeta, että ei me ihan toivottomia olla. Nemon kanssa täytyy todella tarkkaan miettiä kaikki mahdolliset (ja mahdottomat) ansat (varsinkin putket) ja huomioida se, että se kurvittaa luonnollisesti paljon pidemmin kuin Milou ja se pitää ottaa ohjausvalinnoissa huomioon. Töitä pitää kurveissa tehdä paljon enemmän, vedättämällä ei tule. Ja näiden kisojen isoin opetus oli, että muista tutustua kunnolla myös se helppo loppusuora.