Shelttilenkki

Viime viikolla allekirjoittaneella alkoi kuukauden loma ja sen mukaisesti on kiidetty paikasta toiseen. Eipä ole ehtinyt blogiakaan päivitellä. Viime viikon maanantaina oltiin taas Lempäälässä treenaamassa ja silloin treenattiin hyppyjumpalla etäisyyden arviointeja, tehtiin keppitreeniä ja puomin ja keinun kontaktia. Kaksi ensimmäistä hyppyjumppa kertaa Milou sinkosi suoraan läpi ensimmäisten esteiden, kun ei malttanut keskittyä ja koota hyppyä. Äkkiä kuitenkin tajusi ettei hutiloinnista saa leikkipalkkaa ja alkoi keskittyä. Sen jälkeen tekikin töitä hienosti ja osasi säätää hypyn pituutta kunhan vain malttoi. Nemolla puolestaan oli enemmän ongelmaa viimeisen hypyn kanssa, kun olisi pitänyt pidentää hyppyä. Keppitreenit meni molemmilla ihan ok, huomioonottaen ettei olla kahteen kuukauteen niitä otettu kertaakaan. Näiden treenien osalta täytyy myös vähän kehua poikia. Matkassa oli nimittäin myös mukana Anskun tytöt, joista Cincolla ensimmäinen juoksu. Molemmat pojat kyllä rekisteröi Cincon ihanat tuoksut, mutta työntekoa se ei haitannut mitenkään. Samaan aikaan pystyi treenaamaan kentällä ja kimpassa pystyttiin tekemään lämmittelytja jäähdyttelyt. Jotkut urosten omistajat sanoo, että heidän koiransa ulisee jos edes naapurustossa on juoksuinen koira. Ja monet  omistajat myös treeneissä tekee juoksuisista nartuista ison numeron, eivätkä edes halua treenata juoksuisten narttujen kanssa. Omasta mielestäni on ihan mahtavaa, että näitä tilanteita voi harjoitella, jotta tietää vähän miten omat koirat reagoi ja voi ennakoida tilanteita. Kisoissahan voi olla juoksuinen narttu vaikka katsomossa...ja kohta agilitykisoissa ihan kisaamassakin.

Useampaan kertaan ollaan käyty treenaamassa nyt myös Humppilassa, kun A:n rakentama matala pentukeinu siirrettiin puolityhjään konehalliin. Mitään kunnon agitreeniähän siellä ei siis saa, mutta tuohon keinun kontaktitreeniin sopii mainiosti. Ja on mulla siellä puomi/A-harjoitusestekkin missä teen myöskin kontaktia pelkästään.

Tokoa ollaan tehty lähinnä sisällä. Milou sivupaikkaa olen yrittänyt vähän suoristaa ja harjoittaa parempaa takapään hallintaa. Nemon kanssa ollaan pureskeltu pidetty kauniisti metallia.

Tänään järjestettiin ensimmäinen shelttilenkki täällä Forssassa. Lenkkeiltiin Paavolan metsässä kuuden sheltin voimin (joista kaksi oli ihan Hämeenlinnasta asti ajanut paikalle). Milou rakastui syvästi soopelityttöön ja kosiokorvat oli ahkerasti pystyssä. Nemo keskittyi tiedustelijan rooliinsa, kuten yleensäkkin aina kun ollaan isommalla porukalla lenkillä. Nemo siis painelee joukon ensimmäisenä etunenässä ja tarkistee,että reitti on selvä. Nemon teki selkeästi myös vaikutuksen porukan nuorimmaiseen (6kk). Nemo on sellainen isähahmo aina ;)Oli kyllä kivaa saada uusia tuttavuuksia.Toivottavasti otetaan pian uusiksi, vielä isommalla joukolla. Tässä vielä muutoma kuva lenkiltä:

Safi ja Tara ja Milou... ja kosiokorvat

koko porukka

seuraa johtajaa

Joukon juniori

Nemo ja Pinja