Uusi kokemus jälleen kun
viime lauantaina pääsin ensimmäistä kertaa messarin näyttelyyn (Winner 2012). Pojat eivät siis tosiankaan olleet kehässä vaan lähdin turistiksi mukaan
Annariinan, Fyran ja Cincon kanssa. Mielenkiintoisa seurata näyttelykehiä, vaikka olinkin kyllä melko pihalla mitä missäkin vaiheessa tapahtui. Kauhistelin vain, että voi elämä kuinka olisin pihalla jos mun pitäis joku tuolla esittää. Vaikka ländereitä en juuri muuten ole katsellutkaan, kuin noita Anskun tyttöjä, niin aika äkkiä löysin omat suosikkini.
 |
Ansku ja Fyra kehässä
|
Kehien jälkeen oli koiraihmisen shoppailuparatiisin vuoro. Kaikkea kivaa ja
tarpeellista löytyi. Paljon kaikkia herkkuja pojille, muutoma lelu ja kaikista parhaimpana löytönä pojille sadepompat
Pomppakaupan löytölaarista. Koko syksy mun on pitänyt sellaiset tilata kun hurtan takit on mun mielestä ihan pyllystä ja nuo poikien talvipompat istuu pojille tosi hyvin. Sadepompat on kuitenkin melko huikeissa hinnoissa (60e/kpl) joten tilausta en ole raaskinnut tehdä. Nyt löysin oikean kokoiset sadepompat vitosella! siis 5 e/kpl! meinas silmät pudota päästä kun tajusin että molemmille löytyi oikeat koot alekorista. Ainoa miinus oli ehkä punainen väri, mutta ehkä poikien ego kestää. Ja onhan viininpunainen nyt muotiväri ;) Kuvaa varten piti Pompat laittaa jo päällekkin:
 |
| Pojat esittelee uusia sadepomppia |
Kiva päivä hyvässä seurassa. Kotiin päästyä käytiin hakemassa Duo ja Lucas sekä pojat kotoa ja suunnattiin vielä kimpassa Hunnarille lenkille. Ei jäänyt Nemo ja Miloukaan siis ihan vailla hauskuutta ja taisi Anskun tyttöjenkin mielestä tämä olla se päivän paras osuus.
Keskiviikkona oli agilityn vuoro ja aluevalmennus Raisiossa
Vanton tilalla. Hallin koko on vain 15 x 25 m, mutta tehokaasti tila käyttäen oli meillä kaksi yli 20 esteen rataa. Pienessä hallissa treenaamisessa on etunsakkin, koko ajan joutuu tekemään jotain, hetkeäkään ei ole radalla ylimääräsitä aikaa ja ansoja on niin paljon, että ohjauksen pitää olla supertarkkaa. Milou'n kanssa treenit meni mielestäni oikein mallikkaasti. Juhakin kehui, että tuolla ohjauksella ei pitäisi olla mitään ongemaa saada sm-nollia kasaa. Kisamäärästä riippuen tietysti. No katsellaan nyt rauhassa. Kiire mulla ei ole. Nemon kanssa olin radalla enemmän pihalla, ja huomaa todella että sen kanssa olen nyt vähemmän tehnyt. Mutta heti kun päästiin taas samalle aaltopituudelle alkoi suorituskin parantua. Milou'n kanssa mun pitää olla tyyni ja rauhallinen, niin Milou'kin suorittaa huolellisesti. Nemon kanssa puolestaan mun pitää puhua paljon enemmän tai kaarteet kasvaa ja tsempata sitä radalla. Oma mielentila täytyy siis muuttaa täysin päinvastaiseksi riippuen koirasta. Tässä mulla riittää harjoiteltavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti